Ianin suku oli tuntematon, se oli syntynyt irlannissa ja sen jälkeen myyty Hollantiin. Sillä se oli asunut pari vuotta. Siitä miten hevosta kohdeltiin ei ole paljon tietoa. Kun se tuli viisivuotiaana Suomeen niin se pelkäsi raippaa ja etenkin miehiä kohtaan se oli todella epäluuloinen.
Ian oli todella lahjakas hyppääjä, se oli Suomessa hypännyt kisoissa ratoja 110cm korkeudella. Yksittäisenä se pääsi jopa 145cm. Ian oli muuten todella kiltti, rauhallinen ja fiksu hevonen.
Ajoimme yhtenä viikonloppuna katsomaan hevosta Jalasjärvelle. Se oli ensimmäinen hevonen joka kuulosti niin hyvältä että edes lähdetiin kokeilemaan. Vuosi oli mallia 2012 ja maa oli lumen peitossa. Olimme siskoni kanssa silloin aika pieniä mutta pystyimme kuitenkin ratsastamaan Ianilla oikein hyvin. Tulimme lopulta siihen päätökseen että Ian olisi sopiva hevonen meidän perheelle. Ostotarkastuksessa ei olut mitään sanottavaa joten Ian matkusti tänne Porvooseen.
Ian oli todellinen löytö sillä se sopi jokaiselle ratsastavalle perheenjäsenelle. Juuri aloittelevalle Islalle, minulle, juuri aloittelevalle esteratsastajalle sekä pitkälle isälle ja myöskin tietysti äidille.
Emme itse olleet vielä niin taitavia ratsastajia, etenkin hyppääjiä, joten Nixo hyppäsi ja kilpaili Ianilla korkeampia luokkia. Alla näkyy yksi video kisoista sekä yksi kotitreeneistä:
Ian osoittautui juuri oikeaksi hevoseksi meille. Pääsin nopeasti sen kanssa aloittelemaan esteratsastusta. Minun ensimmäiset ulkopuoliset estekisat oli vuonna 2012 marraskuussa ollessani 9 vuotias. menin Ianin kanssa 60cm clear-round luokan. Videossa näkyy kun Ian lähtee pillin äänen kuulessaan jo ravaamaan ja itse yritän saada sitä pysähtymään.. Ei siinä mitään, hienosti pärjättiin lyhyt rata ilman virheitä ja saatiin valkopunainen ruusuke.
Seuraavana vuonna kisasin Ianin kanssa jo heti keväällä 80cm luokkia. Tämä ei olisi ollut mahdollsita jos Ian ei olisi aika pitkälti itse osannut katsoa kaikkia etäisyyksiä ja esteiden välejä. Minä itse oikeastaan vain istuin selässä sekä ohjasin; hevonen hoiti loput.
Seuraavat kisat mitkä muitan tarkasti olivat kisat Mäntsälässä. Its emenin ainoastaan 70-80cm luokan. Tässä luokassa arvosteluna ei enää ollut clear round, uusintakin piti ratsastaa. Nämä kisat muistan ehkä juuri sen vuoksi että sain ensimäisen oikean sijoituksen, tultiin 5/23.
Tästä videosta on hauska nähdä miten Ian tiesi että hän on ollut hieno ja miten kovaa se lähti kuniakierrokselle :D
Ianin kanssa pääsin oikeastaan nollasta 80cm aluetasolle kahdessa vuodessa ennenkuin Ian sitten sairastui. Ian kuoli 25-26.10 välisenä yönä, mitä luultyavammin imusolmuke syöpään. Jos ette ole jaksaneet katsoa muita videoita niin tämä kannattaa katsoa:
Vaikka itse sanonkin, niin tämä on mielestäni todella kaunis muistovideo ja valehtelisin jos sanoisin että kun tätä postausta tehdessä katoin tämän videon niin en vuodattanut yhtäkään kyyneltä. Tämän videon tein pari päivää sen jälkeen että Ian kuoli.
Ja sitten lopuksi viime vuoden kalenterissa esiintyvä muistovideo Ianista jonka siis tein myöskin viime vuonna:
Tämäkin video on oikein koskettava ja suosittelen sen katsomista. Enimmäinen ja viimeiden videopätkä on ihan viimeisiä mitä Ianista on, kun se oli ja todella väsynyt ja ei jaksanut enää. Pari päivää niiden videoiden kuvaamisen jälkeen Iania ei ollut enää olemassa.
Käykää myös ihmeessä osallistumassa blogin tietovisaan joka löytyy tästä :)
Ihana postaus ja vielä ihanammat videot! Varsinkin viimeinen video kolahti jotenkin tosi syvälle, vaikken hevosta tuntenutkaan millään tavalla. <3
VastaaPoista