Näytetään tekstit, joissa on tunniste postaushaasteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste postaushaasteet. Näytä kaikki tekstit

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Jalustin.net postushaaste: Jos hevoseni osaisi puhua...

Mitä Ettan sanoisi jos...

 
… maastossa tulisi peura vastaan?

"Onpa oudon näköinen hevonen!"



 
… saisi yhtäkkiä ravikärryt taaksensa?

"Mikä tuolla kolisee? Ei varmaan mikään pelottava asia :D"


 
… eläinlääkärin auto kurvaisi tallipihaan?

"Mikä minussa nyt muka on vialla?"



… kiukkuisen näköinen ihminen lähestyisi?

"Voi ei, onko sinulla huono päivä? Tule tänne niin voin piristää sinua!"


… maastoreissulla joutuisitte jonon hännille?

"Hyvä hyvä, nyt voin potkia ötököitä ilman että osun kaveriini!"


… kengittäjä sovittaisi uutta kenkää kavioon?

"Onko se sopiva? En jaksa seistä tässä enää!"


 
… kissa loikkaisi yllättäen heinikosta kentälle?

"Oho, mitä tuo tekee täällä? Yrittää varmaan säikytellä!"


 
… esteradalla okserin alle olisi piilotettu vesimatto?

"hah, yrittävät säikytellä minua! En minä tuosta välitä!" 


 
… ruoka-aika lähestyisi, mutta iltatallin tekijä olisi myöhässä?

"Minulla on nälkä..."

 
… satulavyötä kiristettäisiin kiireellä monta reikää kerrallaan?

"Olenko lihonut vai kiristätkö vyötä vähän liian äkillisesti?"


 
… koulutunnilla väistöt kaikkiin ilmansuuntiin alkaisivat ärsyttää?

"Ratsastaja pliis, mä en pysty enää!"


 
… trailerin silta laskettaisiin alas, ja hevosesi pitäisi kavuta kyytiin?

"Jess! Mihin ollaan menossa!"


 
… olisitte maneesissa ratsastamassa, kun lunta alkaa tippua katolta?

"Kuka yrittää säikytellä taas!?"


 
… muut hevoset olisi haettu sisään ja hevosesi olisi jäänyt viimeiseksi?

"Hei kaverit! älkää jättäkö pikku ettania tänne!"




perjantai 8. heinäkuuta 2016

jalustin.net postaushaaste: Jatka lausetta

 

 

Lempi askellajini…


...on ehdottomasti laukka


Lähestyessäni estettä… 


...keskityn ainoastaan ratsastamiseen


Tallilla pelkään… 

 

...hämähäkkejä ja paarmoja

 

Hevosmaailmassa en ymmärrä…


...miksi pitää arvostella muiden tekemistä


Unelmieni hevonen… 

 

...on omistuksessani ♥

 
En pidä hevosista, jotka… 

 

...ovat liiankin arvaamattomia

 


Hevosenhoitaja…

 

…on kisapäivän pelastaja

 


Jos taivaalta tulee vettä kaatamalla, ja minulla on tunti kentällä…

 

…varmistan että minulla on kuvat vaihtovaateet

 


Vahvuuksiini ratsastajana kuuluvat muun muassa…

 

…se että olen rauhallinen enkä menetä hermojani

 


Jos olen yksin tallilla, kun sähköt menevät, niin…

 

…ilmotan tallin omistajalle asiasta

 


Ratsastusleirit…

 

…voivat olla huippukivoja

 


Leikkituntien idea…


 

…on että pidetään hauskaa. Itse en kyllä tykkää leikkitunneista yhtään enkä ole ikinä tykännytkään..

 


Maastoilu on parhaimmillaan…

 

…kauniissa maisemissa ratsastamista

 


Aina, kun putoan…

 

…yrtiän löytää syyn putoaamiseen

 

 

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

jalustin.net postaushaaste: miten minusta tuli ratsastaja?



Miten minusta tuli ratsastaja? Olen ihan pinenä katsonut televisiosta esteratsastusta ja sanonut: " Minusta tulee esteratsastaja". Kaksivuotiasta asti olen aloittanut hevosista puhumisen.

Ensimmäinen ratsastusmahdollisuus minulla oli kun olin 1.5 vuotias. Äiti ajatteli että alkaisin itkemään kun menisin ponin selkään, mutta loin itkemään vasta sitten kun piti noista selästä, olisin halunnut jatkaa ratsastamista.


Tässä olin jo vähän vanhempi kun 1.5 vuotias

 Aloitin ratsastuksen lopulta 6 vuotiaana, Hopean tallilla, joka nykyään on Porvoon ratustalli. Muistan vielä kun minua jännitti kauheasti se minkä hevosen saisin.

Aloitin tietysiti alkeiskurssilta. Kysyn melken joka päivä äidiltä että miten monta viikkoa siihen on että pääsen ratsastamaan ilman taluttajaa.
ensimmäinen laukkakerta Hopean tallilla

En muista miten monta vuotta ratsastin Hopean tallilla, veikkaisin että jotain alle 2 vuotta. Sinä aikana en laukannut kuin kaksi kertaa. Laukka jotenkin jännitti kauheasti.

Sinä aikana kun olin Hopean tallilla olin yksissä kisoissa. Lapsi vs isä ratsastuskilpailu, isänpäivän kunniaksi. lapsi ja isä menivätt vastakkain samanlaisille radoille. En muista radoista muuta kuin että siinä oli yhteensä kaksi estettä ja pujoittelurata. Sai valita hyppäsikö esteen vai kiersikö sen ympäri kaksi kierrosta. En ollut ikinä hypännyt, en edes laukannut. Olin nuorin "kisaaja" mutta ainoa joka päätti hypätä esteen. Minulla oli kyllä taluttajakin. Niinhän siinä sitten lopulta kävi että tipuin pyllylleni maahan kun poni "hyppäsi" (enemmänkin kompuroi). Reippaana pienenä tyttönä noustin takasin selkään ja jatkoin radan loppuun, hypäten toisen esteen ilman että tipuin.

Minua ei sinänsä haitannut tippuminen, vaan se että en saisi palkintoa. Loppujen lopuksi sain punaisen ruusukkeen jonka takana lukee: "Ava, tuleva esteratsastaja". Tämä ruusuke oli todella tärkeä minulle, otin sen jopa mukaan eskariin ja pidin sitä korvan takana.. :D

Vaihdoimme tallia Savijärvelle, siellä ratsastimme tyytyväisinä kunnes ostimme ensimmäisen oman hevosen, Ianin. Siitä se sitten lähti kunnolla käyntiin.

Ensimmäinen "kilpailu"
 Ensimmäinen hevosemme oli Ian, superihana irlannincob ruuna Iralnnista.




Nyt me olemme taas samalla tallilla kun 8 vuotta sitten, siinä välissä on kuitenkin ehtinyt jo tapahtua muutoksia. Tallilla on uusi nimi ja uusi omistaja. Me olemme nyt kokeneempia ja 4 hevosta rikkaampana..



(linkki)